Novy Zavet ”Alleluja” LP (Melodija, 1991)

Novy Zavetin (Новый Завет), suom. Uusi Testamentti, debyytti Alleluja (Аллилуйа) on yksi niitä levyjä, jotka on pakko saada heti pelkästään kannen perusteella. Etukantta koristaa messiaanisen auran ympäröimä Kristus-hahmo, jonka ympärille on piirretty jonkinlaisia petomaisia olentoja – ehdottomasti yksi tyylikkäimmän näköisiä Melodija-julkaisuja, joita on vastaan tullut! Toinen pakkosaada-mantraa vahvistava tekijä oli tietysti se, että kyseessä on neuvostoliittolainen, venäjänkielellä laulava hengellinen doom metal -bändi!

Lähtöasetelmat eivät paljoa paremmat voisi olla.

Levyn tunnelma viritetään hengellisissä merkeissä mieskuoron säestämänä introssa, josta lähtee käyntiin levyn nimikkobiisi. Alleluja kiteyttää hyvin sen, mistä tässä levyssä on kyse – iskevästä riffittelystä, loistavista laulumelodioista ja kertosäkeistä sekä yksikertaisesti sanottuna, toimivista sävellyksistä. Levyn toinen biisi lisää keitokseen aimo kourallisen doomia muistuttaen jossain määrin jopa Solitude Aeturnusin Beyond the crimson horizonia. A-puolen päättävä raita, Of your own free will, lyö astetta nopeamman vaihteen silmään täydentäen levyn tyylipaletin, tosin siitäkin hitaampi, erityisen hienosti kuorosynasoundeja hyödyntävä C-osa löytyy.

Levyn kääntöpuoli ei sinänsä siis esittele enää bändin soundiin juuri muita uusia elementtejä kuin avausraidan, Slave, nyrjähtäneemmän tyylin, joskaan itse en mitään uutta jää kaipaamaankaan. Pari seuraavaa vetoa ovat nopeampia ja levyn päättävä St.Paul: ”From Old Man to New Man in God’s faith and holiness of Truth” jo samaa aiemmin tutuksi tullutta Novy Zavetin heavy/doom metallia. Ennen levyn loppua kuullaan vielä lyhyt kuoropätkä, jossa varmaankin lausutaan viimeiset aamenet.

Kyseessä on siis kaikesta päätellen peittelemättömän hengellinen hevilevy. Eikä se häiritse pätkääkään!

Bändin toinen levy Exorcist (Изгоняющий Дьявола) jatkaa samoilla linjoilla debyytin kanssa upeita kansia myöden, kun taas kolmas, englanniksi sanoitettu Apocalypse on kahden ensimmäisen levyn jälkeen hienoinen pettymys.